Tienhaaran seudun pysyvistä asukkaista ei ole tietoa. Maat ovat kuuluneet kartanoille ja ehkä joku torppari on koettanut onneaan pari vuosisataa sitten. Tienhaaran läpi on aina kulkenut Viipurista etelään johtava tie.
Alueen kasvuun oli vaikuttanut ns. Vanhan Suomen liittäminen Suomen Suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812, Saimaan kanavan avaaminen 1850-luvulla ja rautatien rakentaminen 1870. Parantuneet liikenneolosuhteet loivat sopivat puitteet teolliselle kasvulle. 1900-luvulla Tienhaaraan syntyi teollisuutta. Tienhaara liitettiin Viipuriin 1933.
1930-luvulla Tienhaarassa sijaitsi rautatieasema, paljon teollisuutta, mutta asutus oli harvahkoa. Tienhaarassa sijaitsivat mm. Kotimaan Lakkitehdas Oy, Tienhaaran Valssimylly, Runolinnan Kauppapuutarha, H. Isermannin puusepänliike, Karjalan Mylly Oy:n kaura-, riisi- ja vehnämylly, Merijoen Taimistot, Tienhaaran Auto Oy, Tienhaaraan Kattohuopateollisuus Oy, Tienhaaran Mallastehdas, Tienhaaran Sikuri Oy, Tienhaaran Tilketehdas Oy, Tienhaaran Öljytehdas Oy, Viipurin Turkisvärjäämö Oy:n turkistehdas ja värjäämö, V. Hauhia ja Kumppanien korjauspaja ja peltisepänliike ja Oy Semptalin Ab:n tehtaankonttori.
Suur-Merijoen lentokentällä sijaitsi Armeijakunnan Lentorykmentti 1. Aero Oy aloitti vuonna 1937 lentoliikenteen kahdella De Havilland - merkkisellä lentokoneella. Lento Helsinkiin Malmin lentokentälle kestu tunnin. Päivittäin oli kaksi lentovuoroa. Koska lentokenttä oli ilmavoimien käytössä, suunniteltiin uutta siviilikenttää Viipurin itäpuolelle noin kuuden kilometrin päähän kaupungin keskustasta.